Background
vinkit

Asui­na­lu­ee­ni Tam­pe­reel­la on Här­mä­län­ran­ta

Uusi Här­mä­län­ran­ta on osa pe­rin­teis­tä rikasta Härmälää

Här­mä­län­ran­ta on täynnä historiaa

Kuten olen jo kertonutkin, olen syntyperäinen tamperelainen. Olen myös asunut Tampereella 12 eri osoitteessa. Kokemusta eri alueilta siis on. Työni takia olen lisäksi työskennellyt koko kaupungin alueella. Ihmisellä on tapana sitoutua juuri siihen paikkaan, jossa asuu. Tällä hetkellä minulle paikka on Härmälänranta. Kaupunginosana se kuuluu Härmälään. Uutena alueena se on kuitenkin erottuu Härmälästä. Toisin kuin perinteinen Härmälä, Härmälänranta on selkeää kerrostaloaluetta.

Yhtenä Härmälänrannan erityispiirteenä on se, että koko Härmälän kaupunginosa on saanut nimensä juuri Härmälänrannan alueella sijainneesta Härmälän talosta, joka on mainittu jo vuoden 1540 maakirjassa, mutta on todennäköisesti vanhempi. Vuonna 1729 se siirtyi Haiharan kartanon omistukseen. Virallisesti Härmälä tuli osaksi Tamperetta kuitenkin vasta 1920. 

Härmälänrannalla on pitkä teollinen historia. Sitäkin ennen se kuului Härmälän huvilarannikkoon, jonka ensimmäisen huvilan rakennutti apteekkari Thomas Clayhills Härmälänsaareen v.1893. Huvilarannikon aika päättyi pääosin, kun Valtion lentokonetehtaan rakentaminen nykyisen Härmälänrannan alueelle alkoi v. 1933. 

Lentokonetehdas on osa itsenäisen Suomen historiaa ja sotien aikana sen merkitys korostui erityisesti. Jatkosodan jälkeen aloitettiin lentokonetehtaalla sotakorvaustuotanto ja alkoi Valmetin aika. Valmet valmisti paitsi em. so­ta­kor­vaus­tuot­tei­ta, myös mm. linja-autoja, trolleybusseja ja Helsingin metrojunat. Lentokoneiden valmistus päättyi 1960-luvulla.

Aivan erityisesti pitää mainita lauta-auto, myöhemmin satamalukki, joita valmistettiin Neuvostoliittoon sotakorvauksena. Vielä ennen teollisuuden katoamista alueella valmistettiin lauta-auton perillisenä konttilukkeja Cargotecin toimesta. Mainittu yritys on kasvanut maailman suurimmaksi satamanostureiden ja konttilukkien valmistajaksi ja juuri myös Härmälänrannassa.

Teollisuus väistyi vähitellen alueelta ja alkoi Härmälänrannan rakentuminen asuinalueeksi. Lentokonetehtaan perinnöksi alueelle jäi useita suojeltuja 1930-luvun funkkisrakennuksia. 


Härmälänrannan ns. 1-vaiheen rakentaminen alkoi v. 2007 ja jatkuu edelleen 2-vaiheen osalta. Kun alue on valmis vuoden 2026 vaiheilla, alueella on asukkaita n. 5000 ja sen lisäksi aiemmin rakennettu osuus n. 2000 asukkaan alue. Suunnilleen saman verran väkeä on lisäksi kanta-Härmälän alueella. 

Härmälänrantaan perustettiin Asukasyhdistys, joka aloitti toimintansa maaliskuussa 2014. Sille oli tällöin sosiaalinen tilaus. Yhdessä alueen rakentajan Skanskan kanssa aloitettiin hedelmällinen yhteistyö.

Itse olen Asukasyhdistyksen perustajajäsen ja toiminut alusta asti sen sihteerinä. Yhdistys on saanut valtavasti aikaan alueen viihtyisyyden, turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kehityksessä. Yhdistys on saanut aikaan parannuksia lii­ken­ne­tur­val­li­suu­des­sa, kevyen liikenteen väylien rakentamisessa ja alueen infran kehityksessä. Olen kuulunut yhdistyksen hallituksen työvaliokuntaan, joka on käytännössa hoitanut kontakteja kaupungin virkamiehiin. Yhdistyksen hallitus on tehnyt lukuisia esityksiä ja aloitteita, joista suurimman osan kaupunki onkin toteuttanut

Asukasyhdistys on järjestänyt vuosittain alueella toistakymmentä kaikille avointa tapahtumaa. Niissä on vuosittain ollut osallistujia 1000-1500. Vanhimpana ja eräänlaisena toiminnan lippulaivana on ollut alueen jokakeväiset siivoustalkoot, joihin on osallistunut 60-100 henkeä. Ne on järjestetty samaan aikaan kaupungin siivoustalkoiden kanssa. Useimmiten Härmälänrannassa on siivoojia ollut saman verran kuin koko muun kaupungin alueella yhteensä! 


Vaikka Asukasyhdistyksessä on nykyisin henkilöjäseniä n. 350 ja yhteisöjäseniä (mm. asunto-oy:t) n. 26 ei kaikkia asioita ole saatu maaliin. Erityisesti alueelle alusta alkaen suunniteltua uimarantaa, joka tuli myös v. 2013 hyväksyttyyn uuteen kaavaan, ei ole kaupungin kanssa käydyistä neuvotteluista huolimatta saatu edes aloituksen asteelle. Uimaranta ja rannan puiston rakentaminen oli jo v. 2017 ra­ken­ta­mis­suun­ni­tel­mas­sa, mutta toteuttamatta jäi. Nykyiselläkin väestöpohjalla uimaranta on jo välttämättömyys. Onhan kyse rantakentamisesta. Alueelle suunnitellun infran viivästyttäminen on eräänlaista asukkaiden pettämistä. Tämä kun on jo maksettu asuntojen hinnoissa. Uimaranta palvelisi myös ns. perä-Härmälää.

Alusta alkaen on alueen läpi suunniteltu jouk­ko­lii­ken­ne­reit­ti. Edelleen sekin on toteuttamatta. Nuolianlantielle on toki saatu lisää jouk­ko­lii­ken­ne­ti­heyt­tä, mutta se ei korvaa alueen kautta kulkevaa "omaa linjaa"


TAUSTAKUVA.2-me.jpg

Jorma Moisio

Tekemättömässä työssä piilee mahdollisuus onnistumiseen.